Työllistyminen

Työelämä ja mielenterveys


Työelämän kannalta on kuvaavaa, että Suomessa yhä useampi sairaslomalle ja varhaiseläkkeellä jäämisen syy johtuu mielenterveyden ongelmista. Työ ja sitä kautta merkityksellinen tekeminen ovat henkisen jaksamisen osatekijöitä. Tästä syystä mielenterveyskuntoutuja voi hyötyä juuri työllistymisestä. (Työterveyslaitos 2010.)

Työantajalta edellytetään joustavuutta työntekijää kohtaan ja vastavuoroisesti työntekijältä odotetaan avoimuutta sairautensa suhteen. Työterveyslaitos ohjeistaa työnantajia näin:

"Miten työnantajana voit tukea, pitää palveluksessasi ja palkata ihmisiä, joilla on henkisen hyvinvoinnin tai mielenterveyden ongelmia

• Tarjoa varhaista tukea
• Pyri tekemään järkeviä muutoksia, kuten työkuorman muuttamisen tai pienentämisen, joustavaa työskentelyä, vaiheistettu paluun töihin, joustavat tauot tai joustoa tapaamisiin osallistumiselle.
• Kysy mielenterveysongelmasta kärsivältä, mitä hän haluaa työtovereilleen kerrottavan poissalonsa syystä.
• Pidä yhteyttä henkilöön hänen poissa ollessaan.
• Ilmaise työpaikkailmoituksissa selkeästi, että olet avoin hakijoille, joilla on ollut terveys- tai työkyvyttömyysongelmia."

Omia kokemuksia

Työllistymisen edellytys on sairauden hallintaan saaminen. Mikäli sairaus ei ole hallinnassa, työhön sitoutuminen ja siinä jaksaminen hankaloituvat. Työssäoppimispaikkoihin työllistyminen auttaa työllistymistä ja vähentää ahdistusta työnhausta ja uuteen työpaikkaan sopeutumista. Monella työsuhteiden kesto on jäänyt odotettu lyhyemmäksi, koska sairauden vuoksi työhön jaksaminen ei ole onnistunut.

Lähde: Työterveyslaitos. 2010. Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys työpaikalla. luettu 15.12.2015 http://www.ttl.fi/partner/mental_health_work/henkinen_hyvinvointi/sivut/default.aspx