Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen varhaisella puuttumisella on moniammatillista toimintaa. Jokainen verkoston jäsen voi huomata tuen tarpeen ja alkaa toimia nuoren hyväksi. Tampereella on opiskeluterveydestä kirjoitettu varhaisesta puuttumisesta ja nuorisolaista:
“Varhainen puuttuminen tarkoittaa, että palvelujen ja tuen tarvitsijat sekä palveluiden
tarjoajat toimivat yhdessä tarkoituksenaan välttää toimintamahdollisuuksien
väheneminen ja pulmien kasautuminen sekä nähdä kriiseistä aukeavat mahdollisuudet.
Nuorisolaissa (2006/72) määritellään lainsäädännöllinen perusta varhaiselle
ehkäisevälle tuelle ja hankkeille. Laissa on säännökset paikallisten viranomaisten
monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä
tietojen luovuttamisesta.”
“Opiskeluterveydenhuollon psykologien asiakastyö on psykologista ohjantaa, neuvontaa ja lyhytterapiaa, jonka tarkoitus on palauttaa ja ylläpitää työkykyä” (www.tampere.fi/opiskeluterveys).
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on myös käsitellyt mielenterveyteen liittyviä asioita ja pohtinut niiden vaikutuksia ja keinoja mielenterveyden edistämiseen.
“Pelko vaikuttaa yksilön kasvuun ja kehitykseen esimerkiksi vaikeutena rakentaa positiivista minäkuvaa yksilönä tai kulttuurisen ryhmänsä jäsenenä. Pelko voi myös tuottaa vihan tunteita, jotka voivat purkautua itseen toisiin tai ympäristöön haitallisena käytöksenä. Tunne turvattomuudesta voi myös tuottaa nuorelle jatkuvaa stressiä, tunteen ulkopuolisuudesta ja yhteisöön kuulumattomuudesta."
Säätiö on havainnut syrjäytymisen vakavana turvaallisuusuhkana.
“Syrjäytymistä voidaan pitää vakavana sisäisen turvallisuuden riskitekijänä. Nuoren
syrjäytymiskehitys voi alkaa jo hyvin varhaisessa lapsuudessa. Lisäksi nuoruusaikaan
liittyy monia asioita, jotka voivat johtaa syrjäytymiskehitykseen, vahvistaa sitä, tai
toisaalta ehkäistä syrjäytymistä. Syrjäytymisriski voi kasvaa myös tietyissä
nivelvaiheissa, kuten peruskoulun jälkeen. Nuorten aseman huomioiminen niin yksilö-,
ryhmä- kuin sukupolvitasolla on keskeistä silloin, kun halutaan vahvistaa sosiaalista ja
yhteiskunnallista osallisuutta. Erityisiä syrjäytymiskehitystä vahvistavia asioita ovat
perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen, koulutuksen keskeyttäminen sekä pitkään
jatkuva työttömyys.”
Turvallisuuden tunteeseen vaikuttava pelko voi johtua monetsa syystä. Mielenterveysongelmat ilmenevät usein kriisitilanteiden hallinnassa. Pelko voi laukaista erilaisia mielenterveysongelmia. Tässä kerrotaan nivelvaiheen syrjäytymisriskistä. Nuorella se on usein peruskoulun päättyminen. Mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä ovat siten tutkinnon suorittaminen/ammattiin valmistuminen, työpaikka sekä osallisuus yhteiskunnassa jollakin mielekkäällä tavalla. Mielenterveyden ongelmat ovat yksi nuorten yleisimmistä ongelmista ( www.yths.fi).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut kehittävänsä oppilas- ja
opiskeluhuoltoa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on muun
muassa vahvistaa toisen asteen opiskelijoiden opiskelijahuollon palveluja mukaan
lukien psykososiaaliset palvelut. Ennaltaehkäisevää tomintaa pitää vahvistaa ja ottaa vastuu opiskelijan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Nuorten mielenterveyspalvelut parantavat turvallisuutta ja ne toteutuvat kuntien perustasolla. Oppilashuolto on keskeinen foorumi. Nuorten mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ei ole itsestäänselvyys. On monia tahoja mistä apua ja tukea saa, mutta edelleen todetaan, että palvelut ovat osin hajallaan ja resurssit ovat riittämättömät. Raportti toteaa: "Erikoissairaanhoidossa toimivat nuorisopsykiatrian osastot ja poliklinikat. Nuorten mielenterveystyön palvelujärjestelmä on hajanainen ja palveluiden saatavuuden alueellinen vaihtelu on suuri. Erityisesti moniongelmaiset, syrjäytyneet tai syrjäytymisriskissä olevat nuoret jäävät hoito- ja tukiverkoston ulkopuolelle.”(Nuorten turvallisuuden parantaminen, Sisäisen turvallisuuden ohjelman alatyöryhmäraportti)
Muinonen (2014) kirjoittaa, että opiskeluterveydenhuolto tavoittaa lähes koko ikäluokan. Siellä saa apua päihdeasioisa ja tukea terveelle kasvulle ja kehitykselle. Sosiaaliseen tukeen on mahdollsta saada ohjausta ja neuvoja. Taidokas ohjaus motivoi opiskelijaa jatkossa omaan elämän hallinnassa.
Lähde. Muinonen, Essi, 2014, Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen: opiskeluterveydenhoitajan toiminta Espoossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti