Masennus

Masennus eli depressio on kokonaisvaltainen tila, joka tulee erottaa ohimenevästä masennuksesta. Masennus kestää viikkoja, kuukausia ja siinä on selkeästi tunnistettavissa energisyyden ja mielialan lasku sekä toimintakyvyn ja tarmokkuuden laskua. (Hietaharju & Nuuttila, 2012, 40-41)

Oireilu ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen

• masentunut mieliala, joka kestää pitkään
• mielenkiinnon tai mielihyvän kokemisen katoaminen
• uupumus, väsymys
• keskittymis- tai huomiokyvyn heikkeneminen
• itsetunto tai -luottamusongelmat
• syyllisyyden tai arvottomuuden kokemukset
• itsetuhoiset ajatukset tai teot
• unihäiriöt
• ruokahalun heikkeneminen
• ärtyneisyys ja vihaisuus
• muut mielenterveyshäiriöt kytkeytyvät usein masennuksen kanssa yhteen
• päihteet
• epämääräiset fyysiset oireet (vatsakivut, päänsärky…)

Koulussa havaittavat oireet

• suoritusten heikkeneminen, oppimisen ja työnteon heikkeneminen
• pojilla usein käytösongelmat
• tytöillä vetäytyminen
• poissaolot tai häirintä tunneilla
• väsymys
• osallinen kiusaamiseen (kiusattu tai kiusaaja)

masentunut ei kiusaa tai edes ole sellaiseen osallisena.

Miten ohjata/tukea masennuksesta kärsivää nuorta

• Kiinnitä huomiota käytöksen muuttumiseen
• Keskustelu ystävällisesti ja luottamuksella
• Kysymysten esittäminen, myös kysyttävä itsetuhoisuudesta (ks. Nuorten mielenterveys s. 50-52)
• Varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen
• Hoitokontaktin ylläpito
• Työkuormituksen realisointi koulussa
  
  
  
  
  
  

Kuva kirjasta Nuorten mielenterveys. Masennuksen oireet ja yleisyys.

Marttunen M. & Karlsson L. 2014. Masennusoireilu ja masennustilat. Teoksessa Nuorten mielenterveys Marttunen, M., Huurre, T., Strandholm T. & Viialainen R. (toim.) Tampere: Suomen yliopistopaino, s. 41-58.

Testaa tietosi masennuksesta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietovisat/Pages/masennuksentietovisa.aspx

Aku Kopakkala / Masennus - suuri serotoniinihuijaus

Kirjoittaja on Mehiläisestä noin vuosi sitten irtisanottupsykologi, joka uskalsi yle 1:n MOT -ohjelmassa kyseenalaistaa lääkkeiden jatkuvan käytön masennuksessa.

Tilastojen mukaan liki puoli miljoona suomalaista käyttää jossain elämänvaiheessa masennuslääkkeitä. Lääkkeillä kuitenkin on sivuvaikutuksensa, ja niihin jää helposti “koukkuun”. Tälläkin hetkellä noin 6 % väestöstämme kärsii masennuksesta, valtaosa heistä on naisia. 2800 nuorta siirtyy vuosittain eläkkeelle mielenterveyssyistä. (Koppala s. 211) Syrjäytyminen ja jo syrjäytyneiden vanhempien lapset masentuvat muita herkemmin. On olemassa useita vaihtoehtoisia hoitokeinoja, joiden vaikutusalue voidaan hyvin ulottaa opiskeluelämään. 

Altistavia tekijöitä masennukselle löytyy kuitenkin perimästä, varhaisista kokemuksista ihmissuhteissa, maailmankatsomuksesta, elämäntavoista (mm. ravinto ja liikunta), ihmissuhteistosta, bakteeristosta,kehon rytmeista (kellogeenit) ja psyykkisista valmiuksista. Laukaisevana tekijänä on usein menetys/ristiriita (Kopakkala 2015;126-134).

Koska jokainen henkilö on erilainen (emt. 2015; 135), on hoitomuotojakin erilaisia. Lääkehoitoa poissulkematta voidaan liikuntatottumuksilla, hyvillä harrastuksilla ja luotetuilla ystävillä jo ennaltaehkäistä masentumista - tässä mielestäni haastetta kouluille!

Kouluruokailu on maassamme monipuolista, mutta se, mitä ja miten nuoret syövät ei ole valvottua - ongelma lähtee jo peruskoulusta, jossa jopa anoreksiaan johtava valikoiva syöminen on etenkin tytöillä yleistä. Kopakkala mainitsee, että tulehduksille ja sitä kautta masennukselle altistavat limonadi, puhdistettu vilja ja punainen liha. (Kopakkala, s. 143) Tutkimuskohteena ruokavalion yhteys mielenhäiriöihin todetaan vaikeaksi, mutta muutamia esim. : B12 vitamiinipitoisuudet ovat masentuneilla muita alhaisemmat, samoin omega-3 rasvahappopitoisuus. Magnesiumin puute altistaa tutkimusten mukaan myös masennukselle.

Koppala on kirjassaan avannut useita tutkimustuloksia, joissa on verrattu lääkkeen (SSRI), lumelääkkeen ja muun hoidon erityisvaikutuksia, ja yksi verrannaishoitolääkityksenä hyviäkin tuloksia saanut on luonnonlääke mäkikuisma, joka olisi yhtä hyvä kuin teolliset lääkkeet ilman sivuvaikutuksia.( emt 146).

Liikunnan ehkäisevästä vaikutuksesta ja myös hoitavasta vaikutuksesta masennukseen on paljon tietoa, kaikkihan ovat kuulleet endorfiinin vaikutuksesta. Liikunta myös vähentää stressihormoni kortisolin vaikutusta ja lisää  lihaksistossa PCG1 proteiinimäärää, joka poistaa verestä stressin yhteydessä muodostuvaa aminohappoa (kynureniini).

Liikunnan laadusta puhuttaessa on toistaiseksi vähän tutkimuksia, mutta aerobinen, pitkäkestoinen harjoittelu näyttäisi olevan anaerobista, lyhytkestoista treenia enemmän hermosoluja uusivaa. Suositus olisikin viitenä päivänä viikossa vähintään 30 min kerrallaan!

Tässä HAASTETTA koulun lukujärjestyksen laatijalle - siirtymäajat luokasta toiseen, liikuntatuntien hajonta ja yleinen liikunnan suosiminen auttaa jo ennaltaehkäisevästi masennukseen!

Aikabiologiset hoidot kuten kirkasvalo, valvottaminen, rytmitys, sarastusvalo, melatoniini - kaikki hoitoja joista opettajan on hyvä tietää, mikäli oppilaalle niitä on tarjolla.

Psykoterapioita on eri muodossa, ja niistä on nykyään runsaasti tietoa (s. 179-191).

Ekspressiivinen kirjoittaminen terapiamuotona on hyvinkin toteutettavissa opintojen yhteydessä, ja tähän voidaan pyytää äidinkielenopettajalta apua. Asioiden ilmaiseminen kirjallisesti helpottaa, kun voi pukea sanoiksi omia tunteitaan ja ahdistuneisuuttaan . Kirjoituksia ei ole tarkoitus näyttää opettajalle (toki saa jos haluaa), mutta aika ja tila on hyvä järjestää ja antaa eväitä kirjoittamiseen.

Muistilista asioista, joita opettajankin on hyvä huomioida ollessaan tekemisissä masentuneen oppilaan kanssa:

* Älä intä masentuneen kanssa että “kaikki on hyvin, turhaan olet masentunut”.

* Masentunut ihminen on eri kuin masennus tautina - älä tuomitse.

* Rentoutumiskeinoja voi ehdottaa esim äänitteitä, meditaatio, uskonnolliselle rukous.

* Surullinen musiikki on ok - masentunut haluaa “kuluttaa masennuksen loppuun”.

* Keskustele muiden kanssa tilanteesta.

* Suhtaudu masentuneeseen kuin sairaaseen muutenkin - lohduta.

* Älä provosoi, äläkä provosoidu.

* Pienet huomionosoitukset ovat ok, vaikkei näytä siltä, että masentunut niitä arvostaisi.

* Auta käytännössä.

* Ennaltaehkäise ja tee toimintaohjeet, jos masennus uusiutuu. 

Lisätietoa: 

http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/ 
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78214/2007b06.pdf?sequence=1  
https://vaestoliitto-fi.directo.fi/nuoret/mina-ja-muut/mielen-hyvinvointi/matala-mieliala-ja-masennus/