Mielenterveyden häiriöt : Psykoottiset häiriöt

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on häiriintynyt. Kyse voi olla kyvystä erottaa todelliset aistiärsykkeet mielikuvituksen tuotoksista. Ajattelu, havainnot sekä käsitykset omasta itsestä ja/tai ulkomaailmasta voivat olla häiriintyneitä. (Hietaharju ym. 2012, 58)

Skitsofrenia sinänsä ei ole psykoosi, mutta psykoosi voi laukaista skitsofrenian. Psykoosin laukaisijoina toimii usein myös huumeet, lähinnä kannabis. Psykoottinen henkilö on lääkärin tarpeessa ja voi olla myös vaarallinen ympäristölleen, usein joudutaan käyttämään nk. M1-lähetettä, että potilas saadaan hoitoon.

Oireilu ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen

tunne-elämä ja käyttäytyminen muuttuvat
energisyys tai vastaavasti apaattisuus
tunnekokemusten heilahtelu: pelokkuus, kiihtyminen, ahdistuneisuus
sosiaalinen kanssakäyminen, opiskelu ja työssäkäynti voivat vaikeutua
vetäytymistä ihmissuhteista
tunneköyhyys ja mielenkiinnon puute
kuulo-, näkö- ja ajatusharhat
masennus ja itsetuhoisuus, unihäiriöt
kriisi, josta aiheutuu psykoosi

Kuva kirjasta Käytännön mielenterveystyö.

Tämä mielenterveyden häiriö vaatii aina asiantuntevaa hoitoa, jossa psykoosi hoidetaan akuuttihoitona ja hoitoa jatketaan kuntoutuksena. (Heikkinen-Peltonen ym. 2014, 147) Koulussa on mahdollista tukea kuntoutusmuotoista opiskelua ja työssäoppimista, mikäli se on tilanteen kannalta mahdollista.

Nuorten lisääntynyttä psykoosiriskiä hoidettaessa on pidettävä keskeisenä normalisoiva, tukea antava ja realisoiva ote. (Tällä tarkoitetaan, että ennaltaehkäistään psykoosia hoitamalla ongelmaa, jonka nuori kokee itse keskeisimpänä uhkana psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Ongelma on usein joko vakava masennustila tai jokin ahdistuneisuushäiriö.) Läheskään kaikki nuoret, joilla voidaan tunnistaa psykoosin ennakko-oireita, eivät sairastu siihen, jos väliintulo tapahtuu ajoissa esimerkiksi kognitiivisella psykoterapialla, (esimerkiksi niin, että psykoosialtis nuori oppii säätelemään ja hallitsemaan ulkoista ja sisäistä stressiä). (Kähkönen S, Karila I 2008, 388-390)