Mielenterveyden määrittelyä
Mielenterveys ei ole yksiselitteisesti ja helposti määriteltävä käsite. Aikaisemmin sitä määriteltiin mielen sairauden kautta, mutta nykyään mielenterveyden määrittelyssä lähdetään siitä, milloin ihminen on mieleltään terve. Mielenterveyden ei voida myöskään katsoa olevan pysyvä tila, johon vaikuttavat vain tietyt asiat. (Hietaharju, Nuuttila 2010, 12.) Käytännön mielenterveystyö -kirjassa (2010, 12-13) listataan seuraavat asiat, jotka vaikuttava mielenterveyteen:
- perimä
- biologiset tekijät
- sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät
- yhteiskunnan rakenteelliset tekijät
- kulttuuriset arvot
Kuva kirjasta Käytännön mielenterveystyö (2010, 13).
Opetushallituksen rahoittamassa JOKERI–hankkeessa (2004 – 2005) kehitettiin ohjaustoimia ja oppimisvälineitä erilaisen aikuisopiskelijan oppimispolulle. Hankkeen internet-sivuilla mielenterveys määritellään seuraavasti:
“Mielenterveys koostuu tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Siinä määritellään olevan olennaista mm. näiden asioiden:
- sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
- mielekkyyden kokemus
- realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
- kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
- kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
- kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
- oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen”
Kun on kyse nuorten mielenterveydestä ja sen häiriöistä, tilanne on monimutkaisempi kuin aikuisten kohdalla, sillä nuoret ovat vielä psyykkisesti kypsymättömiä. Monet mielenterveyden oireet, jotka aikuisella johtaisivat mielenterveyden häiriön diagnosointiin, kuuluvat nuoren normaaliin kehitykseen. (Kinnunen, 2011, 23).
Kuva: Pirjo Kinnusen väitöskirjan Nuoruudesta kohti aikuisuutta (2011) tuloksia siitä, miten 14-vuotiaan nuoren elämään liittyvät tekijät vaikuttava mahdollisiin mielenterveysongelmiin varhaisaikuisena (24-vuotiaana) (Kinnunen 2011, 89).
Kinnusen väitöskirjassa todetaan koulun olevan kodin rinnalla yksi merkittävimmistä nuoren mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Koulun pitäisi tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia ja mahdollistaa sen positiivinen kehittyminen, kuitenkin esim. koulukiusaaminen voi heikentää merkittävästi hyvinvointia ja johtaa pahimmillaan mielenterveyden ongelmiin. (Kinnunen 2011, 46-48.)
Lähteet:
Hietaharju, Päivi & Nuuttila, Mervi, 2010, Käytännön mielenterveystyö, Tammi
JOKERI-portaali (http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm)
Kinnunen, Pirjo Nuoruudesta kohti aikuisuutta 2011, 23 (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66830/978-951-44-8624-1.pdf?sequence=1)
Hyvä taulukko pedagogisista toimenpiteistä, joilla mielenterveydestä kärsivän henkilön opiskelua voi tukea. Blogissa olevat tiedot ovat hyviä. Opettaja kohtaa haasteellisia asioita opiskelijan mielenterveyskysymysten äärellä, ja monialaisen työryhmän panos on erityisen tärkeä.
VastaaPoistaMinäkin kiinnitin huomioni blogissanne siihen, että olette todellakin käsitelleet asioita käytännön kautta eli miten voidaan käytännössä tukea. Mielestäni bloginne on selkeä ja on helposti löydettävissä tietoa jostakin tietystä mielenterveydenhäiriöstä ja siihen liittyvästä tuesta eikä tarvitse koko blogia kahlata läpi löytääkseen tietoa. T. Heta
VastaaPoistaHienosti jäsennelty blogi. Pidin erityisesti jäsennellystä kokonaisuudesta (mm. selkeä alaotsikointi). Lähestymistapa on todellakin käytännönläheinen ja havainnollistava (taulukot ja valokuvat selkeyttävät ja tuovat elävyyttä). Jos jotakin kehittämisideaa voi antaa, niin saman fontin käyttö voisi olla selkeyttävä, tosin myös eri fontit voivat toimia myös tehostekeinona.
VastaaPoistaSama tunne tuli kuin muillakin kommentoijilla. Hyvä jäsentely, helppo löytää tietoa. Konkreettisuudesta ja käytännönläheisestä lähestymistavasta 10+, hyvä!
VastaaPoista