Mielenterveyden määrittelyä
Mielenterveys ei ole yksiselitteisesti ja helposti määriteltävä käsite. Aikaisemmin sitä määriteltiin mielen sairauden kautta, mutta nykyään mielenterveyden määrittelyssä lähdetään siitä, milloin ihminen on mieleltään terve. Mielenterveyden ei voida myöskään katsoa olevan pysyvä tila, johon vaikuttavat vain tietyt asiat. (Hietaharju, Nuuttila 2010, 12.) Käytännön mielenterveystyö -kirjassa (2010, 12-13) listataan seuraavat asiat, jotka vaikuttava mielenterveyteen:
- perimä
- biologiset tekijät
- sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät
- yhteiskunnan rakenteelliset tekijät
- kulttuuriset arvot
Kuva kirjasta Käytännön mielenterveystyö (2010, 13).
Opetushallituksen rahoittamassa JOKERI–hankkeessa (2004 – 2005) kehitettiin ohjaustoimia ja oppimisvälineitä erilaisen aikuisopiskelijan oppimispolulle. Hankkeen internet-sivuilla mielenterveys määritellään seuraavasti:
“Mielenterveys koostuu tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Siinä määritellään olevan olennaista mm. näiden asioiden:
- sisäinen eheys, minän eri puolten välinen tasapaino
- mielekkyyden kokemus
- realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, mielihyvän kokeminen
- kyky rakastaa ja tehdä työtä – kyky oppia!
- kyky solmia ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja tulla toimeen toisten kanssa
- kyky järkeviin ja joustaviin psyykkisen itsesäätelyn keinoihin
- oman toiminnan ja tunteiden jonkinasteinen tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen”
Kun on kyse nuorten mielenterveydestä ja sen häiriöistä, tilanne on monimutkaisempi kuin aikuisten kohdalla, sillä nuoret ovat vielä psyykkisesti kypsymättömiä. Monet mielenterveyden oireet, jotka aikuisella johtaisivat mielenterveyden häiriön diagnosointiin, kuuluvat nuoren normaaliin kehitykseen. (Kinnunen, 2011, 23).
Kuva: Pirjo Kinnusen väitöskirjan Nuoruudesta kohti aikuisuutta (2011) tuloksia siitä, miten 14-vuotiaan nuoren elämään liittyvät tekijät vaikuttava mahdollisiin mielenterveysongelmiin varhaisaikuisena (24-vuotiaana) (Kinnunen 2011, 89).
Kinnusen väitöskirjassa todetaan koulun olevan kodin rinnalla yksi merkittävimmistä nuoren mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Koulun pitäisi tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia ja mahdollistaa sen positiivinen kehittyminen, kuitenkin esim. koulukiusaaminen voi heikentää merkittävästi hyvinvointia ja johtaa pahimmillaan mielenterveyden ongelmiin. (Kinnunen 2011, 46-48.)
Lähteet:
Hietaharju, Päivi & Nuuttila, Mervi, 2010, Käytännön mielenterveystyö, Tammi
JOKERI-portaali (http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm)
Kinnunen, Pirjo Nuoruudesta kohti aikuisuutta 2011, 23 (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66830/978-951-44-8624-1.pdf?sequence=1)
