Päihteet ja päihderiippuvuus
“Päihde on yleisnimitys kaikille kemiallisille aineille, jotka tuottavat päihtymyksen tunteen ja/tai humalatilan” (Hietaharju, Nuuttila 2010, 67). Päihderiippuvuudessa päihteiden käyttö ei ole enää henkilön hallittavissa tai kontrolloitavissa ja päihteitä käytetään suuria määriä. Päihderiippuvuus voi syntyä sekä laillisiin että laittomiin päihteisiin. Riippuvuuteen liittyy aina myös käytön jälkeiset vieroitusoireet. (Hietaharju, Nuuttila 2010, 67-68.)
Lähde:
Hietaharju, Päivi & Nuuttila, Mervi, 2010, Käytännön mielenterveystyö, Tammi
Nuori saa usein myönteisiä elämyksiä päihteiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista merkityksistä, esimerkiksi mietojen huumeiden käyttäjä voi kokea olevansa positiivisesti ”erilainen”, kuin tavallinen alkoholin keskivertokuluttaja.
Päihdehaitan tunnistaminen
http://www.taitolaji.fi/ammattilaiselle/huug
Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78215/2007b03.pdf?sequence=1
on-tyokalupakki/paeihdehaittoihin-puuttuminen/paeihdehaitan-tunnistaminen)
Päihteiden käyttö liittyy aluksi myönteiseen vahvistamiseen, mutta jatkuessaan siitä tulee helposti addiktio, joka liittyy kielteiseen vahvistamiseen: ihminen oppii välttelemään kielteisiä tunnetiloja päihteitä käyttämällä. Esimerkiksi häpeä, syyllisyys ja itseinho voivat toimia ongelmakäyttäytymistä laukaisevina tekijöinä. ”Pitkällä aikavälillä pakonomainen riippuvuus saa ihmisen yhä kauemmaksi asioista, joita hän elämässään arvostaa tai pitää tärkeänä.” (Kähkönen, Karila 2008,293-295)
Lähde: Kähkönen S, Karila I Kognitiivinen Psykoterapia 2008, Duodecim
Suurimmalla osalla nuorilla päihteidenkäyttäjillä todetaan jonkinasteinen mielentervydenhäiriö, tavallisesti käytös-, ahdistuneisuus- tai masennushäiriö. Mitä ongelmallisempi päihdehäiriö on, sitä herkemmin voidaan todeta samanaikainen mielenterveyden häiriö. Monihäiriöinen hakee helpommin itse hoitoon, mutta ongelman hoitaminen on myös monimutkaisempaa. Nuorilla itsetuhoisuuden on todettu olevan yhteydessä monihäiriöisyyteen.
Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78216/paihdehairiot.pdf?sequence=1 (Nuorten päihteidenkäytön varhaistunnistaminen 2003,11)
Lähde: Kähkönen S, Karila I Kognitiivinen Psykoterapia 2008, Duodecim
Suurimmalla osalla nuorilla päihteidenkäyttäjillä todetaan jonkinasteinen mielentervydenhäiriö, tavallisesti käytös-, ahdistuneisuus- tai masennushäiriö. Mitä ongelmallisempi päihdehäiriö on, sitä herkemmin voidaan todeta samanaikainen mielenterveyden häiriö. Monihäiriöinen hakee helpommin itse hoitoon, mutta ongelman hoitaminen on myös monimutkaisempaa. Nuorilla itsetuhoisuuden on todettu olevan yhteydessä monihäiriöisyyteen.
Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78216/paihdehairiot.pdf?sequence=1 (Nuorten päihteidenkäytön varhaistunnistaminen 2003,11)
Päihteiden sekakäyttö (tupakka, alkoholi,huumeet,lääkkeet) on tavallista. Mitä nuorempana jonkin päihteen käytön aloittaa, sitä todennäköisemmin kokeilee myös muita päihteitä. Päihteiden käyttöön liittyvistä riskitekijöistä keskeisimpiä ovat nuoren geneettiset ominaisuudet ( käytöshäiriöt, uhmakkuus- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä vaikea temperamentti), lapsuuden perhetekijät (esimerkiksi vanhempien oma päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelmat) sekä muut ympäristötekijät (esimerkiksi kavereiden ja muun ympäristön tavat ja normit ja yhteiskunnassa vallitseva päihdemyönteinen kulttuuri).
Nuoruusiän masennus ennustaa Elina Sihvolan tutkimuksen (2010) mukaan merkittävästi päivittäistä tupakointia, usein toistuvaa alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista sekä nuuskan ja huumeiden käyttöä. Tutkimuksessa otettiin huomioon nuorten mielenterveyden häiriöt, käytöshäiriöt ja jo 14-vuotiaana alkaneet päihdehäiriöt. Päihteiden käyttöön oli syynä esimerkiksi nuoren persoonallisuus ja kouluympäristöön sekä toverisuhteisiin liittyvät tekijät, jotka Sihvola näki merkityksellisiksi masentuneen nuoren päihteidenkäytön kehittymisessä.
Suojaavista tekijöistä keskeisimpinä pidetään tiettyjä perhetekijöitä kuten perheen sisäisiä käyttäytymissääntöjä, ei-ihannoivaa suhtautumista päihteiden käyttöön ja nuorten kaveripiiriin tutustumista. Koulussa esimerkiksi sitoutuminen opiskeluun ja hyvä koulumenestys ovat suojaavia tekijöitä.(Törrönen etc 2011,102: (Sihvola 2010) ).
"Tupakoinnin lisäksi kannabiksen käyttö on tullut suosituksi koulussamme. Mietojen ja mahdollisesti vahvempienkin huumeiden käyttö ja myynti tulivat viime vuonna siinä määrin ongelmaksi lieveilmiöineen, että kouluun tehtiin huumeratsioita,hankittiin vartijat, lukittiin kaikki ovet ja hankittiin kuvalliset kulkuluvat sekä oppilaille että opettajille. Lieveilmiöitä olivat varkaudet, opettajien sekä rehtorin uhkailu ja ainakin yksi oppilaan huumeiden käytöstä aiheutunut psykoosissa tehty itsemurha."
Nuoruusiän masennus ennustaa Elina Sihvolan tutkimuksen (2010) mukaan merkittävästi päivittäistä tupakointia, usein toistuvaa alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista sekä nuuskan ja huumeiden käyttöä. Tutkimuksessa otettiin huomioon nuorten mielenterveyden häiriöt, käytöshäiriöt ja jo 14-vuotiaana alkaneet päihdehäiriöt. Päihteiden käyttöön oli syynä esimerkiksi nuoren persoonallisuus ja kouluympäristöön sekä toverisuhteisiin liittyvät tekijät, jotka Sihvola näki merkityksellisiksi masentuneen nuoren päihteidenkäytön kehittymisessä.
Suojaavista tekijöistä keskeisimpinä pidetään tiettyjä perhetekijöitä kuten perheen sisäisiä käyttäytymissääntöjä, ei-ihannoivaa suhtautumista päihteiden käyttöön ja nuorten kaveripiiriin tutustumista. Koulussa esimerkiksi sitoutuminen opiskeluun ja hyvä koulumenestys ovat suojaavia tekijöitä.(Törrönen etc 2011,102: (Sihvola 2010) ).
"Tupakoinnin lisäksi kannabiksen käyttö on tullut suosituksi koulussamme. Mietojen ja mahdollisesti vahvempienkin huumeiden käyttö ja myynti tulivat viime vuonna siinä määrin ongelmaksi lieveilmiöineen, että kouluun tehtiin huumeratsioita,hankittiin vartijat, lukittiin kaikki ovet ja hankittiin kuvalliset kulkuluvat sekä oppilaille että opettajille. Lieveilmiöitä olivat varkaudet, opettajien sekä rehtorin uhkailu ja ainakin yksi oppilaan huumeiden käytöstä aiheutunut psykoosissa tehty itsemurha."
Lähde: Törrönen , Hannukkala etc, Hyvinvoiva oppilaitos, hyvinvoinnin opetus ja kouluaineisto toisen asteen oppilaitoksille 2011,
Oireilu ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
Oireilu ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
Muutokset käyttäytymisessä
- luonteenpiirteiden äkkinäiset ja selittämättömät muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen, joka saa voimakkaita raivokohtauksia
- poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus
- ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus
- asioiden unohtelu
- kysymysten ja katsekontaktien välttely, asioiden salailu
- poissaolot koulusta tai työstäÄ
- koulumenestyksen tai työssä suoriutumisen heikkeneminen
- elämänarvojen ja elintapojen jyrkkä muutos
Ulkoisen olemuksen muutokset
- ruoka ei maistu tai on jatkuva makeannälkä
- imelä, makea savuntuoksu vaatteissa ja hiuksissa
- voimakas laihtuminen
- pupillien koon muutokset: stimulantit ja hallusinogeenit suurentavat pupilleja (”pöllömäinen” katse), opiaatit ja rauhoittavat taas pienentävät pupilleja.
- pidempään jatkunut polttelu saattaa ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa silmien punoitusta ja valonarkuutta, jatkuvaa yskää sekä suun ja nielun kuivumista.
- ulkonäön muutokset (vaatetuksessa, hiuksissa, meikkauksessa jne.) ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
- humalainen olemus ilman alkoholin tuoksua
- käsivarsissa olevien pistojälkien ja mustelmien peittely
Elinympäristössä havaittuja muutoksia
- lisääntynyt rahantarve sekä kalliiden tavaroiden ilmestyminen tai katoaminen
- jatkuva rahan lainaaminen ja jopa rikosten tekeminen
- huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien – mm. piippujen, ruiskujen, lusikoiden, folioiden, filttereiden, klikkikuppien, jauhepussien ja muovien - löytyminen
- hajusteiden ja suitsukkeiden liioiteltu käyttö kannabiksen hajun peittämiseksi
Miten ohjata/tukea päihderiippuvaista nuorta
Lähde: Kognitiivinen psykoterapia, Kähkönen S, Karila I 2008, 303-308.
Lisätietoa:
Haasteena nuoren päihdeongelmissa on tunnistaa runsas päihteiden käyttö siinä vaiheessa, kun se ei ole vielä aiheuttanut riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia, koska nuori ei tässä vaiheessa yleensä itsekään tunnista ongelmaa. Kuitenkin varhaisessa vaiheessa päihteiden käyttöön puuttuminen on tehokasta ja jo pienillä toimenpiteillä saadaan tuloksia aikaiseksi. (Nuorten päihteidenkäytön varhaistunnistaminen 2003,11)
Päihdeongelmaisen ihmisen (nuoren) kohtaamiseen suhtaudutaan samoin kuin mielenterveysongelmaiseen: hyväksyvästi, myönteisesti, kunnioittavasti ja empaattisesti.
Nuoren tila arvioidaan ja jatkotoimiin ryhdytään kunkin koulun toimintatapojen mukaisesti. Tilannetta on tärkeää arvioida kokonaisvaltaisesti sulkien pois nuoren normaaliin kehitysvaiheeseen liittyvät häiriöt. Päihdehäiriöistä on hyvä keskustella kahden kesken (koulussa esimerkiksi kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa). Päihdehäiriöitä seulotaan suorilla päihdehäiriöitä kartoittavilla kysymyksillä sekä laboratoriotestein. Jos päihdehäiriö todetaan, nuori ohjataan hoitoon.
Tässä Kangasalan kunnan hyvä toimintamalli-kaavio:
- Riippuvuuteen liittyviin mielihaluihin liittyvät ajatukset ja tunteet voi hyväksyä, mutta niiden mukaan ei tarvitse toimia.
- Päihderiippuvuudesta irtautuminen vie aikaa. Ensin tarvitaan kokemuksellisia prosesseja, esimerkiksi ”motivoivaa haastattelua” (menetelmä, jossa esitetään avoimia kysymyksiä, reflektoidaan, tehdään yhteenveto, sekä tuetaan ja vahvistetaan päihteenkäyttäjän muutoshaluja).
- Toiminnallisten vieroitusprosessien tukeminen muutoksen alkuvaiheessa voi johtaa nuoren turhautumiseen, sillä päihdekäyttäjä ei hahmota tarkasti tilannettaan ja käyttäytymisen muutos vie aikaa.
- Vuorovaikutustaidoilla on olennainen merkitys tukijärjestelmän ylläpitämisen kannalta, koska väliintulon on oltava laaja-alaista.
- Ärsykkeenhallinta, joilla päihteidenkäyttäjä pyrkii säätelemään ympäristönsä päihteitä ja mielihaluja lisääviä tekijöitä.
- ”Ei pidä asettaa tavoitteita, joita kuollut mies tekee paremmin” (dead man’s rule) (Käyttäytymisteorian klassikko Ogden Lindsley)
Lähde: Kognitiivinen psykoterapia, Kähkönen S, Karila I 2008, 303-308.
Nuorten päihdeongelmien varhainen tunnistaminen (http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:12381)
Päihdehaitan tunnistaminen
http://www.taitolaji.fi/ammattilaiselle/huug
Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78215/2007b03.pdf?sequence=1
on-tyokalupakki/paeihdehaittoihin-puuttuminen/paeihdehaitan-tunnistaminen)
Irti huumeista, Vanhemmille ja muille kasvattajille
